RUUSUPUSKAN HÄÄTÖ

Talon edessä on ollut ruusupuska, joka on päässyt rehottamaan vapaana. Sijaintikin on ollut hieman huono kulkureitillä ja niitä ruusujakin on tontilla ihan riittämiin. Ja vielä sekin haitta, ettei alueelta ole päässyt leikkaamaan ruohoa kunnolla, kun on joutunut väistelemään tätä pensasta.

Päätimme kaivaa puskan pois. Ruusu tuntuu olevan kova versomaan uudelleen, jos maahan jää vähänkin juurenpätkiä. Sen vuoksi kaivoimme ympäriltäkin n. metrin säteeltä multaa ja tarkastimme, ettei juuria jää maahan. Pari kottikärryllistä epävarmaksi luokiteltua maata kärrättiin pellolle mutta muuten seuloimme mullan ja kaikki juuret ja itse puska vietiin kaatopaikalle. Nyt paikalla on reikä, joka pitäisi täyttää. Tämän alueen pintaa tasoitetaan muutenkin, jotta saamme rinteeseen tasaisiakin kohtia. Ehkä jotain pengerrystä?

Meteoriitti-iskun jälkeen.

ON MEILLÄ ONGELMA, NIMITTÄIN AMPIAISONGELMA

Kesän kuuma sää on ilmeisesti ollut suotuisa myös ampiaisille. Uuden huussin ikkunat ovat vielä ulkoa listoittamatta ja siihen on jäänyt rakoja, joista ampiaiset ovat päässeet tekemään pesän johonkin rungon sisään. Yhden raon kohdalla on kova liikenne ja sisältä kuuluu äänekästä pörinää. Olemme suihkutelleet raon ympärille ja rakoon sisälle torjunta-ainetta, jonka pitäisi tappaa ötökät heti ja pitkävaikutteisesti siten, että niiden koskiessa pinnoille jääneeseen aineeseen ne kuolevat myöhemmin.

Eipä ole ollut vaikutusta. Samalla tavalla ne edelleen lentelevät huussin ympärillä ja ovat vieläpä tehneet uuden pesän terassin alle. Se huomattiin vasta eilen eikä torjunta-aineen tehosta tähän pesään osaa vielä sanoa mitään. Eikä noita piilossa olevia pesiä saa oikein poistettua käsin, jonkinlaiseen haarniskaan pukeutuneena.

Tänään kuistilla lenteli kuvassa näkyvä n. 3,5 cm pitkä tyyppi, joka saatiin tapettua. Tämä taitaa olla kuningatar. Jos pesästä häviää kuningatar, muutkin hylkäävät pesän. Toivoa siis on.

Tämän ongelman vuoksi olemme ottaneet taas vanhan huussin käyttöön ja odottelemme syksyä, jolloin uusi huussi saadaan kokonaan omaan käyttöön.

Edit 25.7. Uuden huussin ympäristössä ei tänään lentänyt kuin pari eksyneen näköistä ampiaista, vaikka kuinka yritin niiden pesäkoloa häiritä. Luultavasti kuistilla nähty jättiläinen oli niiden kuningatar ja muut ovat hylänneet pesän. Hurraa!!!

Lopuksi positiivisia kuvia eiliseltä. Olimme pari tuntia uimassa, vesi oli lämpimämpää kuin olen koskaan Näsijärvessä kokenut. Navetasta löytämämme kumivene osoittautui paikkauksen jälkeen täysin merikelpoiseksi ja sillä pystyi hyvin soutamaan. Tässä se hinaa puuvenettä.

Uidessa nostelimme pohjasta irtokiviä, jotta kahlailu olisi mukavampaa. Näistä irtokivistä Maria rakensi laiturille jatkoksen, se kun oli jäänyt irti rantaviivasta veden noustessa.

SEKALAISIA KUVIA JA JUTTUJA

Viime kesänä (vai olikohan sitä edellisenä) Maria kuokki istuttamamme tammen ympäristön siistiksi vuohenputkista sun muista ei-toivotuista kasveista. Heittelimme paljaalle mullalle AhonAlku-nimisestä firmasta ostamiamme Pihapolku-siemeniä. On kestänyt leikkuuta ja niittoa, kuten luvattiin. Tulppaaneja paikalla kasvoi jo entuudestaan ja nyt tulppaanien juuresta on alkanut kasvaa kuvassa olevaa nättiä liilaa kukkaa. Onkohan tämä nyt sitä ketoneilikkaa?

Laitoimme taas kasvimaan lavoihin, viime kesänä ostettua multaa oli vielä 60 säkkiä jäljellä. Perunat olivat mitä lie lajiketta, joka oli jäänyt kodin jääkaappiin itämään. Tätä kirjoitettaessa varret ovat kasvaneet hyvin mutta perunamukuloita ei ole ilmestynyt. Sen sijaan salaatit, tilli, retiisit, porkkanat ja herneet ovat kasvaneet hyvin, salaattia ja tilliä on jo syöty.

Keväällä 2017 sahatut laudat ovat nyt olleet puolitoista vuotta navetan eteläseinällä taapelissa. Aurinko on vähän liiankin paljon päässyt paistamaan niihin ja vesisateet ovat ehkä päässeet huuhtelemaan reunimmaisia lautoja. Ovat kyllä hienosti harmaantuneet säiden armoilla olleet laudat, kun vertaa taaempiin.

Talossa oli edellisten asukkaiden jäljiltä eteisessä pari jääkaappia, joita oli ilmeisesti käytetty säilytyskaappeina. Veimme ne kaatopaikalle ja kaappien takaa paljastui maalamatonta hirsiseinää, jota pitkin kipitti muutama muurahainen.

Ostin taannoin Tuakon Takomon piilupetkeleen ja kokeilin talvella sen toimintaa tähän hirsiseinään. Eteinenhän on maalattu valkoiseksi ja maalipinta pitää joka tapauksessa poistaa tai peittää. Hyvin lastu lähti, ei ehkä ihan oikeaoppista piilutusta. Muurahaisia tai niiden syöntijälkiä ei ole sen koommin tällä seinällä näkynyt.

Kävimme viime kesänä Kotiseutumuseossa. Siellä oli muun muassa torppamme tontilta 1970-luvulla siirretty vaarinpirtti, joka lienee ollut tontilla jo ennen nykyisen talon rakentamista.

KESÄKUU

Kesäkuussakin oltiin Ränsylässä, vaikka blogia ei tullutkaan kirjoitettua. Oikeastaan oltiin kesäkuussa paikalla useampi yö kuin koko viime kesänä, kiitos parempien kelien.

Juhannuksena  oli kyllä sateista mutta kohtuullisen lämmintä. Mamman kanssa olimme pari päivää saunomassa ja uimassa. Maitolaiturikuvasta päätellen myös aurinko näyttäytyi jossain vaiheessa.

Maitolaituri kukkii.

Edellisten asukkaiden jättämä lippu pääsi paraatipaikalle terassin kaiteeseen. Oikea lipputanko kyllä voisi sopia talon viereen kalliolle.

Juhannushuvit.

Alkukuusta kävimme Marian kanssa vuorella katsastamassa paikkaa laavulle. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyimme kuvan paikkaan, jossa oli kohtuullisen tasaista eikä ollut ihan heti kallionkielekkeen edessä.

Näköala tulevalta laavulta.

Laavuhan pitäisi perinteiden mukaisesti rakentaa pyöröhirsistä, ehkä jopa kuorimattomista sellaisista, mutta koska hirsien siirto ylös olisi liian raskas urakka, päädyin ihan vain lautarakenteiseen hökötykseen. Alle tulee kuvan kehikko ja siitä ylöspäin pystyparruja ja lautaa. Kunhan saan ne kannettua ylös.

Kaivolle tuli myös tehtyä uusi kansi, jossa on saranoitu luukku ämpärin laskua varten. Sinkkiämpärin heitolla vesi nousee tällä hetkellä.