3.11.2016

KILPAILU OMENOISTA

Syksyllä löysimme tonttia raivatessa kolme omenapuuta koristeomenapuun ja istutetun taimen kavereiksi. Nämä uudet löydökset tekivätkin oikein hyvin omenoita, ovat jotain pitkään säilyvää, hyvin hilloutuvaa syyslajiketta.

Omenoista ovat olleet kiinnostuneita myös metsän eläimet. Korkealla oksistossa puun antimia ovat napostelleet linnut, keskivaiheilla peurat ja maassa ilmeisesti supikoira. Metsästä nimittäin löytyi supikoiran jätökset, jossa on mukana sulamattomia omenan siemeniä. Keitimme monta purkkia omenahilloa ja koska ainakaan omalta maalta ei löytynyt montaa supikoiran jätöstä, sanoisin voittaneemme omenansyöntikisan tätä otusta vastaan.

Omenaa monessa muodossa.

Myös muita kotieläimiä meillä on. Saunaan on jäänyt shampoot ja saippuat ja nyt sitruunantuoksuinen palasaippua oli maistunut hiirelle. Hieman epäkohteliaasti oli kyllä kakkinut ruokansa päälle, toivottavasti kuitenkin vasta ruokailun jälkeen.

Ei, ei ole keitetty peruna tämä.

Olemme myös alkaneet valmistautua ensi vuoteen. Tamperelaisessa rautakaupassa kauppiaan vaihdoksen myötä oli kaikki tavarat alennuksessa ja kävimme ostamassa loput ekovillaeristeet. Näillä on tarkoitus ensi kesänä eristää päätalon välipohjaa, kunhan siellä nyt olevat hiekat ja oljet saa imuroitua pois. Valitettavasti eristettä ei ollut jäljellä koko tarvittavaa määrää, täytyy kyttäillä uusia tarjouksia.

Ensimmäinen eristekuorma.

Tulevaisuutta silmällä pitäen olen kulkenut metsissä merkitsemässä kaadettavia puita. Talvella on tarkoitus kaataa suuria mäntyjä ja vähän pienempiä kuusia. Keväällä kenttäsahuri tulee sahaamaan niistä hirsiä, palkkeja, lankkuja ja lautoja, rakennuspuuta siis. Talon alimmat hirret täytyy jossain vaiheessa vaihtaa ja järeimmistä männyistä sahataan korvaushirret. Kuusista taas sahautamme saunan korjaukseen puutavaraa.


Merkitty mänty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti