Talon etunurkalla kasvoi valtava pensas ja sen varjossa pienehkö viinimarjapensas. Se näkyy mm. täällä. Nyt sitä ei enää näy missään, sillä se kaadettiin ja silputtiin hirsitöiden alta. Alunperin oli ajatuksissa siirtää osa pensaasta jonnekin "talteen". Kun lämpöasteita oli 2, vesi jäässä lätäköissä ja kaikki lehdet jo tippuneet puskasta sanoi kaupunkilaisjärki, että siirrosta on turha enää haaveilla. Ensi kesänä sitten katsellaan, mitä pensaasta on pelastettavissa.
Ja sitten sisälle. Tuvan lattian avaus suoritettiin seuraavin työvälinein; moottorisaha. Tuvan lattia on tehty silloin 1800-luvun lopulla seitsenmetrisistä lankuista, joiden kunto ennen avausta kuviteltiin lähinnä lahoksi. Ne tuntuivat pehmeiltä ja notkahtelivat kevyen pahaenteisesti. Syykin selvisi työvälineen kipinäsuihkua seuratessa. Lattia oli täytetty piripintaan hiekalla! Hiekka on sitonut kosteutta jo sadan vuoden ajan, vähemmästäkin puu antaa periksi. Pienen kaivelu-urakan jälkeen selvisi, että hiekan alapuolinen laudoitus oli täysin laho ainakin nyt avatuista kohdista. Sen sijaan lattialaudat tuntuvat olevan yllättävän hyväkuntoisia mitä keskemmäksi lattiaa mennään. Tähän tupaan niistä ei kuitenkaan enää riittävää tarveainesta saa. Ehkä niille vielä jotain kierrätyskäyttöä keksitään. Koska hiekka painaa aivan *****leesti ei hommaan hankitulla puruimurilla tehnyt yhtään mitään. Todettiin myös, että muovipussissa/tynnyrissä eteisen ja kuistin ja portaiden kautta muilutus tulee kestämään ikuisuuden. Kun tuo alapohja menee joka tapauksessa vaihtoon oli ratkaisu helppo... TADAA! Saammeko esitellä:
 |
| Reikä lattiassa. |
Antaa painovoiman hoitaa raskaat työt. Kottikärryt talon alle ja reiästä lappaus suoraan kärryyn. Se onnellinen asia hiekkatäytteessä on, että sen uudelleen sijoittamista ei tarvitse murehtia. Se kuluu kokonaisuudessaan pihan epätasaisuuksien täyttöön!
 |
| Kottikärryssä hiekkaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti