Juomaveden kanto kanistereilla kaupungista on ollut hieman ikävää puuhaa. Vanha rengaskaivokin on osoittanut nyt kahtena kuivana kesänä ehtymisen merkkejä, joten oli aika porauttaa uusi kaivo.
Palvelu- ja hintavertailun jälkeen päädyimme Kyrönlahden porakaivoon, jonka edustaja kävi jo aiemmin keväällä tarkistamassa paikan soveltuvuuden. Kaivo oli tarkoitus porata talon länsipäätyyn, josta vesi on myöhemmin mahdollista vetää sisälle taloon. Paikka oli yläpihalla ainoa vaihtoehto, jonne porauskalustolla pääsee.
Niinpä elokuun alun maanantaina porausauto saapui paikalle. Aikamoisella runttauksella se selvisi yläpihalle, jättäen kyllä komeat jäljet nurmikkoon. Kallio on tuossakin kohdassa näkyvissä, joten kallista maaporausta ei juuri tarvinnut tehdä. Siitä sitten porasivat 140 mm reikää maan uumeniin 116 metriä, kunnes vettä löytyi.
Porausjätettä, joka on aika lailla kivituhkan kaltaista, syntyi noin kuutometrin verran. Aluksi se levisi kaivon juurelle mutta myöhemmin se ohjattiin putkella metsään päin. Nyt sen loppusijoituksessa onkin oma hommansa, on sateella liettyvää ikävää tavaraa.
Neljä päivää reiässä oli porausfirman puhdistuspumppu, joka kävi ajastimella pari tuntia päivässä poistaen suurimmat sakat ja hiekanjyvät. Puhdistuspumpulla mittasimme kaivon veden tuotoksi 1500 l/h eli riittävästi.
Perjantaina kävivät sitten asentajat laittamassa kaivoon varsinaisen pumpun, tekivät päälle vesipostin ja sähkökytkennät. Toistaiseksi kaivo toimii tosiaan vesipostina eli kaivon päällä on vain hana, puutarhaletku ja on/off-tyylinen sähkökatkaisija. Sähköä pumppu saa roikalla talon toisesta päästä. Hamassa tulevaisuudessa, kun vesi vedetään sisälle asti, tulee käyttöön paineastiat sun muut ja kytkennöistä tehdään kiinteät.
Varovasti maistelimme vettä ja puhtaalta vaikuttaa. Myöhemmin, kun vettä on jo jonkin aikaa käytetty, pitänee teettää tarkat laboratoriotutkimukset.
Mielenkiintoinen postaus, kiitos myös kuvien jakamisesta. Tuttu kertoi, että hänkin tietää kohteen jonne on nyt tulossa porakaivo. Olisi mukava mennä vierestä seuraamaan. http://www.ristiinanporakaivo.fi/
VastaaPoistaKiitos kun postasit aiheesta. Meillä tuo porakaivo pitäisi saada mökille. Olemmekin etsineet tietoa siitä nyt jonkin verran, ja pitäisi tarjouspyyntöjä lähetellä, sekä myös budjettia selvittää hieman takremmin. Hienoa, että vesi oli puhdasta.
VastaaPoistaAina on suositeltavaa teettää vedenlaatu tutkimus uudesta kaivosta jotta saadaan selville veden laatu ja mimmoisia suodattimia tarvitaan. Porakaivosta miltein aina tulee luultavasti hamaan tulevaisuudeen syntyy kivituhkaa, tuota poraus jätettä. Terveys vaikutuksia sillä ei pitäisi olla mutta suositeltavaa suodattaa ennen ruoka ja esim vaate pesu käyttöä koska tekstiileissä kivituhka ajamittaan syö kankaan hajalle ja ruuassa/juomassa voipi hampaiden kiille tykätä kyttyrää jatkuvasta hiekkavesi hionnasta.
VastaaPoistaLisäksi saadaan tietää osuiko esim uurani suoneen tai kulkeutuuko pohjavesi suonen ohi. Tähänkin on olemassa suodattimia mutta näyttävät aika hinnakkaille. Kaivo on melkein aina vähän arpa peliä mimmoista vettä sieltä tulee. Muutokset esim porauksesta syntynyt jännityksen väheneminen voi avata kalliossa uusia reittejä vedelle että suosittelen vähintään karkeaan suodatukseen, vesi testiin ennen käyttöön ottoa ja teettämään testit uudestaan kun kaivo on stabiloitunut, ellei jaksa siihen asti odottaa, vuosi siitä ja sen jälkeen joka 5 vuoden välein, ni pysyy kärryillä veden laadusta. Järjestelmää suunnitellessa on hyvä huomioida tuleva tarve ja jättää sopivasti tilaa suodatin koteloille. Perus on 10tuuman patruuna mutta jos kivituhkan tulo ei pienene kannattaa harkita 20 tuumaisen esi/karkea suodattimen käyttöä jolla ottaa isoimmat partikkelit pois jota vaihtaa useammin ja perään tiuhempi suodatin. Lisäksi paineastia kannattaa asentaa suodattimien jälkeen ja samalla kun asentelee pumppua laittaa sinne toinen takaisku venttiili kaveriksi. Joissain pumpuissa ei ole kuin rosteri levy itse pumpussa jonka väliin voi välillä jäädä kivituhkaa joka aikaan saa sen että pumppu käy turhan usein kun paine pakenee takaisin kaivoon. Toisella takaiskulla voidaan ennalta ehkäistä tätä ongelmaa. Syksyisin kun vettä tulee taivaalta ja keväällä lumien sulaessa riippuen kaivon sijainnista on mahdollista että pintavedet valuvat kaivoon ja aiheuttavat sameutta tai kivituhkan tai ruosteen liikkeelle lähtemistä jos putkitettu, jossa kestää muutamia päiviä kirkastua, pahimmillaan kemiallisia tai bakteerisia epäpuhtauksia voi myös päätyä kaivoon tätä kautta. Kaivon paikkaa valitessa kannattaa ottaa tämä huomioon jos mahdollista ja ainakin yrittää estää pintavesien pääsy kaivoon, mutta taitaa olla haasteellista monissa paikoissa. Jyrsijä verkon asennus ja sen tarkastaminen aika ajoin on myös hyvä idea, koska kuollut hiiri tai myyrä kaivossa ei yleensä maistu hyvälle ja pois saaminen ottaa joko pirusti pumppaamista, että kaivon oma pumppu imaisee raadon läpi suodattimeen tai pumppaus auton huuhtelemaan kaivon, joista molemmista tulee paljon päänvaivaa tai ainakin rahan menoa.
Tuossa omat kokoemukset mitä 4 vuotta vanhan porakaivon kanssa eläneenä voin sanoa, nyt kun osuin tähän blogiin kivituhkan terveys vaikutuksia tutkiessa kun vedet menivät sekaisin putkivuodon takia. Talolta tuleva putki oli aivan liian lyhyt, jolloin 90kulma liitin oli 30-40cm pois kaivon putken päältä. Pumppu käynnistyessään kääntyy joka oli ajan saatossa pakottanut putkea ulos liittimestään ja pieni kosketus jyrsijä verkkoa uusiessa sai vuodon aikaan. 3 päivää ollut vedet sekaisin ja järjestelmästä irronnutta shaibaa (mikä lähtee liikkeelle kun järjestelmä valuu tyhjäksi) tuli sen verran paljon sekoittuneen veden kanssa ettei lasista läpi nähnyt. Eli on suositeltavaa aina pitää mielessä paikka mistä saa tarvittaessa ympäri vuorokauden puhdasta vettä tälläisten tilanteiden varalle.